Joo. Oikeastihan siis vihaan näitä joka ikisenä maanantaina Facebookkiin ilmestyviä päivityksiä, joissa samat naamat muka hauskasti kommentoivat viikon ensimmäistä päivää, koska niin vaan kuuluu tehdä ja töissä voivotella ja voi saatana. Mutta tänään oli kyllä sellainen perse päivä, että notta vaikka en eri viikonpäivien mystiseen vaikutusvoimaan omassa arjessa paljon painoa pistäkään niin tänään oli kyllä toden totta Maanantai.

Aamuherääminen ei koskaan ole ollut vahvuus ja aamuvuoroihin herään n. 20 minsaa ennen bussin lähtöä. Tässä ajassa ehdin käydä suihkussa, pestä hampaat ja pukea, sekä riippuen suihkussa koomaamisen pituudesta jopa meikata. Tänään, erittäin huonosti nukutun yön jälkeen, ehdin juuri ja juuri pestä hampaat ja pahimmat soijat irti suihkutella kun pitikin jo rynniä bussipysäkille juosten. Bussin takakulmalla lähti tämän päivän kirjaimellinen alamäki kun liukastuin rotvallin reunaan ja meinasin valua bussin alle takaapäin. Perisuomalaiseen tyyliin meinasi alkaa nolottamaan ihan perkeleesti, mutta tyydyin punastelun sijaan kiroamaan lujaan ääneen ja könyämään erittäin awkwardisti ylös. Olisi vissiin pitänyt herätä aiemmin NIIN. Jännästi myös motivaattorista riippuen suoriuduin hygieniaan liittyvistä puhteista hyvinkin nopeasti vrt. viime lauantai, kun siskolta tuli puhelu klo 21.25, että 21.50 lähtee bussi kohti kaupunkia ja erinäisiä juottoloita. Täsmälleen 22 minuutissa ehdin käydä suihkussa, joka sisälsi hiusten pesun ja näkyvien areoiden sheivaamisen, kuivata ja kihartaa hiukset, meikata ja laittaa irtoripset, miettiä asukokonaisuutta ja koruja ja pukea ne päälle sekä varustamaan bilelaukun oikeilla esineillä. Ainoa mikä jäi kiireessä oli kaulahuivi, mutta ilmankin pärjäsi hyvin.

Töissäkin meni tänään tosi hienosti. Muisti kesti n. sekunnin ja mokailin oikein urakalla. Meinasin liukastua keittiössä ja taitoin varpaani siinä samalla. Suhteellisen monta apinaakin eksyi tänään asiakkaiden joukkoon. Töiden jälkeen iski vaihteeksi vitutus, mikä iskee kyllä aika usein kun aspanaamana saanut päivän vetää ja hymyillä ja lässyttää paskaa ihmisille. Miehen tullessa hakemaan ei tee mieli enää jutella mitään, ja yleensä sillä toisella silloin onkin jos jonkinmoista asiaa ja ylipäätään vituttaa toisen energiyys. Todella vaikea perustella fyysistä työtä tekevälle tyypille miksi itseä väsyttää "vain" kuuden tunnin duunipäivä. No väsyttää saatana olla sosiaalinen ja hymyillä riemuidiooteille tunnista toiseen vaikkei jaksa eikä huvita. Masokistina ala silti jotenkin kiehtoo vaikka tällaisina päivinä tekisikin mieli heittää kirjaimellisesti hanskat tiskiin ja huutaa asiakkaille, että tehkää saatana omat sämpylänne. Kahviakaan en voi enää juoda kun huomasin yhteyden kofeiinilla ja huimauksella. Kahdeksan-kymmenen kuppia päivässä ennen hörppineelle ei ole helppoa tämä ei, vaikka tavastahan tuossakin oli enemmän kyse kuin aidosta kofeiinin tarpeesta (joo ei ole tehonnut enää vuosiin).

No nyt kuitenkin keitin kotona kupin kahvia ja aattelin loppuillan vain olla. Purkamistarpeessa tämä blogin riipustaminen onkin ihan jees, vähän niinkuin julkinen päiväkirja, jossa en tosin kerro ketä naapuria viimeksi kävin salaa kiksauttamassa (JK, LOL, OMG). Viime lauantaina kävin myös salilla ensimmäistä kertaa n. 4 kk. Nyt sattuu mm. rintalihaksiin eli tisseihin, käsivarsiin ja etureisiin, mutta kivaa oli! Tavoitteena siis vuonna 2015 olla rakkaan A:n kaasona fabulous as shit. Nähtäväksi jää... Aiheesta AIVAN VARMASTI lisää myöhemmin.